keskiviikko 19. elokuuta 2009

Auringonnousu 6.8.2009

Jostain kumman syystä olen ottanut auringonlaskukuvia vaikka kuinka monta kertaa, mutta auringonnousukuvia vain kerran tai pari. Syynä lienee tavallisesti vuorokausirytmini, johon kuuluu yöllä valvominen ja aamulla nukkuminen eikä päinvastoin. Kesälomallani päätin kuitenkin pari kertaa lähteä aamuviideltä kuvaamaan. Toisella kerralla pääsin jopa sängystä ylös.

Auringon piti nousta muistaakseni n. klo 5:10 ja kun hieman viiden jälkeen kävelin lähiössä lehdenjakajia väistellen ajattelin jo olevani pahasti myöhässä. Oli nimittäin jo todella valoisaa. Vasta kun pääsin valitsemalleni kuvauspaikalle, ymmärsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan: aamun ensimmäiset auringonsäteet pilkistivät juuri horisontin takaa.


1/80 sek, f/8.0, ISO 200, 21 mm

Otin muutamia kuvia laajakulmaobjektiivilla, mutta kameran dynamiikka ei millään riittänyt vastavaloon otettuihin kuviin: taivas paloi kuvissa helposti puhki ja etualan maa ja rakennukset jäivät taas kovin pimeiksi. Ylläolevassa kuvassa olen kuvankäsittelyohjelmassa tummentanut näkyviin taivaan sävyjä ja kirkastanut pimeää etualaa.


1/3200 sek, f/4.0, ISO 400, 117 mm

Onneksi ymmärsin kokeilla myös teleobjektiivia vastavaloon. Yllä on ensimmäinen otos telellä sinä aamuna ja sen otettuani hoksasin, että tästähän voi saada jotain hienoa aikaan. Seuraavassa kolmen kuvan sarja lähes samalta paikalta, kohti puiden takana nousevaa aurinkoa.


1/250 sek, f/7.1, ISO 100, 200 mm



Kuvasta tulee mukavan rauhallinen mustavalkoisenakin:



Sen jälkeen kokeilin hieman eri kulmista samalla periaatteella:


1/250 sek, f/7.1, ISO 100, 200 mm


1/320 sek, f/5.6, ISO 100, 200 mm


1/1000 sek, f/4.0, ISO 100, 135 mm

Kuvauspaikkana ei toiminut mikään erikoinen rantamaisema vaan kävelymatkan päässä sijaitseva Liinaharjan kartano. En todellakaan etukäteen tiennyt, että aamuaurinko osuisi sinne noin sopivasti. Syy, miksi tuolle paikalle kävelin, oli se, että osa Liinaharjan kartanon läheisyydessä olevasta rakennuksesta oli palanut joitakin päiviä aiemmin (aamuyöllä 1.8.2009).
Satakunnan Kansa uutisoi: "Liinaharjan kartanon navetan ulkorakennuksen palossa tuhoutui viisi autoa".


1/60 sek, f/14, ISO 400, 21 mm

Ylläolevasta kuvasta näkee palon tuhoja. Kuvasta olen jälleen jälkikäsittelyssä tummentanut taivasta ja kirkastanut pimeää etualaa. Alla on kuitenkin oma suosikkini palon tuhoista, asetelmatyyppinen kuva palaneesta autosta. Olisikohan kuitenkin pitänyt käyttää pienempää aukkoa, kun nyt osa kuvasta jää epäteräväksi.


1/250 sek, f/3.2, ISO 800, 43 mm

2 kommenttia:

Visualisti kirjoitti...

Oioioio mitä ihanuuksia! Parani vaan loppua kohti. Itse olen niin kovin ihastunut tällaisiin maalauksellisiin kuviin, että nämä osu ja uppos minuun aivan totaalisesti!

Anonyymi kirjoitti...

Tuo auringonnousu on se paras mahdollinen hetki kuvata luonnossa melkeinpä mitä tahansa - ainakin loppukesästä. Kärsin vaan samasta vuorokausirytmiongelmasta kuin teikäläinenkin. Kesäisin auringonnousun aikaan on tosin useinkin hereillä, mutta muuten kunto on sellainen, että kameran kanssa ei oikein kauas kotipihalta viitsi lähteä. Ja autolla ei edes voi...

Ja lähes aina, kun ollaan luontokuvissa, niin se tele on se oikea väline. Perspektiivin pakkaus on se juttu. Maisemat mukaanlukien. Laajakulma on efektiobjektiivi:)

Länttäsin teikäläisen linkin tuohon meikäläisen sillisalaatiblogiin.