Kilometrin säteellä otetut kuvat eivät välttämättä ole niitä kaikkein näyttävimpiä, mutta ehkäpä tekee välillä hyvää etsiä tutuista reiteistä jotain uutta kuvattavaa. Samalla voi keskittyä kuvien teknisen laadun parantamiseen ja uusien kuvakulmien etsimiseen. Itse olen viime aikoina kävelyttänyt kamerani kanssa melkein pelkästään Canonin 50 mm/f1.8 II -linssiä, jonka kanssa ainakin syvyysterävyyden kanssa on leikittelyvaraa.
.jpg)
1/6400 sek, f/2.8, ISO 200, 50 mm
.jpg)
1/800 sek, f/3.2, ISO 100, 50 mm
.jpg)
1/800 sek, f/5.0, ISO 400, 50 mm
.jpg)
1/40 sek, f/4.5, ISO 100, 50 mm (+ pyöröpolarisaatiosuodin)
.jpg)
1/1600 sek, f/2.5, ISO 100, 50 mm
3 kommenttia:
Tuo lähiympäristön (eli liiankin tutun ympäristön) kuvaaminen on mun mielestäni yksi parhaimmista oman ilmaisun ja silmän kehittäjistä. Pistää omaa katsantokantaa uusiksi pakottaen hakemaan kuvakulmia ja rajauksia, jotka saa itselle tutun - ehkä liiankin tutun - näkymän mielenkiintoiseksi. Siis itselle mielenkiintoiseksi. Ei niitä helpoimpia juttuja - ainakaan rationaaliselle teknokraatille kuten minä, mutta varsin avartavaa...
Toiseksi ylimmässä vesikuvassa hienoa rytmiikkaa ja pyöräkuva miellyttää myös varjoineen.
Kiitos molemmille kommentista! Ihan totta tuo varmaan on, roomeri. Itselle mielenkiintoista ei noista tuttujen näkymien kuvista välttämättä saa millään, mutta joku muu voi niistä pitää, kun ei ole nähnyt maisemaa jo kymmentätuhattakolmea kertaa. :)
Lähetä kommentti