Risteily Kokemäenjoella

Syyskuun lopussa sain ilon osallistua Porin Seudun Merkonomit Ry:n järjestämään risteilyyn Kokemäenjoella. Risteilylaivana toimi M/S Charlotta ja risteily tapahtui illansuussa yläjuoksun suuntaan Ulvilaan.


1/80 sek, f/14, ISO 400, 26 mm (x 1,6)

Lisätietoa M/S Charlottasta löytyy mm. REITTI Satakunta ja Porin vesibussiristeilyt -sivuilta sekä Pori-tieto -sanakirjasta.


1/30 sek, f/4.0, ISO 800, 21 mm (x 1,6)

Risteilyyn kuului ruokailu ja kahvitarjoilu sekä pienimuotoista esittelyä rempseiden kippareiden toimesta. Laivan sisätiloissa oli mukavan lämmin, mutta myös kannella sai toki käydä vilvoittelemassa, tosin tuolloin ilmat olivat vielä kohtuullisen lämpimät.


1/20 sek, f/3.5, ISO 800, 21 mm (x 1,6)

Illan hämärtyessä valokuvauksellisuus kasvoi potenssiin. Valon vähentyessä myös valokuvausolosuhteet vaikenivat ja ISO-herkkyys piti pian nostaa suurimpaan mahdolliseen.


1/50 sek, f/3.2, ISO 1600, 21 mm (x 1.6)

ISO 1600 -herkkyydestä huolimatta valotusaika oli kovin pitkä ja kuvat tärähtivät helposti mössöksi. Jotkut risteilyllä olleet kuvasivat pokkarikameralla ja pian huomasivat sen turhaksi, kun salamakaan ei valaissut koko horisonttia. Yritin kertoa, ettei digijärkkärikään mitään taikoja tee, vaan hyvällä tuella tekee paljon. Jalustaa ei minullakaan ollut mukana, vaan yritin tukea kameraa joko suoraan tai käsieni kautta kaiteeseen.


1/30 sek, f/3.2, ISO 1600, 26 mm (x 1,6)

Lopulta saavuimme takaisin kohti harvinaisen pimeää Porin Etelärannan laituria. Pimeää siksi, että Pori säästää katujen valaistuksessa, järkevää tai ei (ehkä ei).


1/3 sek, f/2.8, ISO 1600, 43 mm (x 1,6)

Paintball

Tästä on jo hieman aikaa, mutta nyt seuraa pikainen kirjoitus syyskuun alussa pelatuista paintball-peleistä. Paintball eli värikuulapeli on peli, jossa vastustajien joukkue pyritään eliminoimaan pelistä merkkaamalla heidät värikuulan osumalla. Itselleni tämä oli toinen kerta, kun menin paintballia pelaamaan, ja tällä kertaa kamerakin oli aina välillä tohinassa mukana.

Wikipedia: Paintball

Ei tässä tämän enempää sanoja, seuraavaksi kuvia.


1/250 sek, f/3.5, ISO 800


1/160 sek, f/2.8, ISO 800


1/160 sek, f/2.8, ISO 800

Noh, tähtäävätpä he nyt kaikki hassusti samaan suuntaan. Ehkä jokin kuvista olisi pitänyt kääntää peilikuvaksi. :)

Millai muute 2009

Millai muute on Porin teatterissa järjestettävä musiikkitapahtuma. Ensimmäisen kerran Millai muute järjestettiin Porin 450-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2008. Tapahtuman tuottaa Kulttuuriyhdistys Rapajööti, jonka tarkoitus on tehdä kulttuurielämyksestä jokavuotinen.


1/125 sek, f/2.8, ISO 1600, 200 mm

Tänä vuonna ensimmäisenä esiintyi Serpentes Vipera, joka suoritti samalla ensimmäisen julkisen esiintymisensä. Kyseessä on Kuusumun Profeetta -kitaristi Teemu Majaluoman (kuvassa yllä) luotsaama trio, joka yllättäen kuulosti melodiselta sankariheviltä.


1/100 sek, f/2.8, ISO 1600, 146 mm

Illan toinen esiintyjä oli vanha tuttu Lowlife Rock'n'Roll Philosophers, joilta on tulossa myös juuri yhtyeen kolmas albumi. Kuvissa yhtyeen baritonikitaristi Mikko Elo (yllä) ja laulaja Noora Tommila (alla).


1/80 sek, f/2.8, ISO 1600, 200 mm

Luonnollisesti keikalla valaistus oli hämärä ja kuvaaminen oli hankalaa. Käytössä oli jatkuvasti suurin herkkyys ISO 1600 (tai 3200 löytyisi myös, mutta kuvanlaatu on siinä mielestäni jo liian huono) ja suurin aukko f/2.8. Valotusajat vaihtelivat 1/40 sekunnista 1/200 sekuntiin, joten kohteen liikkuminen teki kuvasta helposti epäterävän. Tällöin täytyi vain yrittää löytää hetkiä, jolloin valoa olisi enemmän tai kohde pysyisi paikallaan.


1/80 sek, f/2.8, ISO 1600, 79 mm

Tauolla teatterin kahvilassa esiintyivät trubaduurit Janne Laurila ja Nikolai Blad, jotka myöhemmin toimivat vierailevina artisteina joissakin illan päätähden, Magyar Possen (yllä), kappaleissa (alla Janne Laurila Magyar Possen solistina). Ennen Magyar Possea oli hauska Antti Tuomennon esitys Emma-robotteineen.


1/125 sek, f/2.8, ISO 1600, 70 mm

Auringonnousu 6.8.2009

Jostain kumman syystä olen ottanut auringonlaskukuvia vaikka kuinka monta kertaa, mutta auringonnousukuvia vain kerran tai pari. Syynä lienee tavallisesti vuorokausirytmini, johon kuuluu yöllä valvominen ja aamulla nukkuminen eikä päinvastoin. Kesälomallani päätin kuitenkin pari kertaa lähteä aamuviideltä kuvaamaan. Toisella kerralla pääsin jopa sängystä ylös.

Auringon piti nousta muistaakseni n. klo 5:10 ja kun hieman viiden jälkeen kävelin lähiössä lehdenjakajia väistellen ajattelin jo olevani pahasti myöhässä. Oli nimittäin jo todella valoisaa. Vasta kun pääsin valitsemalleni kuvauspaikalle, ymmärsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan: aamun ensimmäiset auringonsäteet pilkistivät juuri horisontin takaa.


1/80 sek, f/8.0, ISO 200, 21 mm

Otin muutamia kuvia laajakulmaobjektiivilla, mutta kameran dynamiikka ei millään riittänyt vastavaloon otettuihin kuviin: taivas paloi kuvissa helposti puhki ja etualan maa ja rakennukset jäivät taas kovin pimeiksi. Ylläolevassa kuvassa olen kuvankäsittelyohjelmassa tummentanut näkyviin taivaan sävyjä ja kirkastanut pimeää etualaa.


1/3200 sek, f/4.0, ISO 400, 117 mm

Onneksi ymmärsin kokeilla myös teleobjektiivia vastavaloon. Yllä on ensimmäinen otos telellä sinä aamuna ja sen otettuani hoksasin, että tästähän voi saada jotain hienoa aikaan. Seuraavassa kolmen kuvan sarja lähes samalta paikalta, kohti puiden takana nousevaa aurinkoa.


1/250 sek, f/7.1, ISO 100, 200 mm



Kuvasta tulee mukavan rauhallinen mustavalkoisenakin:



Sen jälkeen kokeilin hieman eri kulmista samalla periaatteella:


1/250 sek, f/7.1, ISO 100, 200 mm


1/320 sek, f/5.6, ISO 100, 200 mm


1/1000 sek, f/4.0, ISO 100, 135 mm

Kuvauspaikkana ei toiminut mikään erikoinen rantamaisema vaan kävelymatkan päässä sijaitseva Liinaharjan kartano. En todellakaan etukäteen tiennyt, että aamuaurinko osuisi sinne noin sopivasti. Syy, miksi tuolle paikalle kävelin, oli se, että osa Liinaharjan kartanon läheisyydessä olevasta rakennuksesta oli palanut joitakin päiviä aiemmin (aamuyöllä 1.8.2009).
Satakunnan Kansa uutisoi: "Liinaharjan kartanon navetan ulkorakennuksen palossa tuhoutui viisi autoa".


1/60 sek, f/14, ISO 400, 21 mm

Ylläolevasta kuvasta näkee palon tuhoja. Kuvasta olen jälleen jälkikäsittelyssä tummentanut taivasta ja kirkastanut pimeää etualaa. Alla on kuitenkin oma suosikkini palon tuhoista, asetelmatyyppinen kuva palaneesta autosta. Olisikohan kuitenkin pitänyt käyttää pienempää aukkoa, kun nyt osa kuvasta jää epäteräväksi.


1/250 sek, f/3.2, ISO 800, 43 mm

Tallinna

Tämän vuoden puolella on nyt tullut käytyä Tukholmassa, Lontoossa ja nyt Viron Tallinnassa. Yhdistäviä tekijöitä näillä reissuilla on ollut mm. se, että olen käynyt niissä kunnolla ensimmäistä kertaa ja se, että kamera on kulkenut mukana lähes koko ajan. Päätarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut valokuvaaminen vaan kaupunkiin tutustuminen.





Yleensä lomakuvissa näkyy kauneimmat nähtävyydet ja pönötyskuvat matkaseuran kanssa. Tällaisiakin tulee joskus otettua, mutta yleensä pyrin kuvaamaan kaiken, mitä itse matkallani koen. Siihen voi sisältyä kävelymatka torille, vierailu taidemuseossa, lounas kasvisravintolassa, kaupungin suurimman nähtävyyden hämmästely, ratikkamatka toiselle puolelle kaupunkia, kävely puistossa ja vierailu irlantilaisessa pubissa.

Nähtävyyskuvien viehätystä vähentää yleensä se, että niitä kuvaavat melkein kaikki. Suurimmat nähtävyydet on jo moni nähnytkin kirjoista, televisiosta tai postikorteista. Jonkin uudenlaisen kuva- tai näkökulman tuominen tällaisiin kuviin voi olla hankalaa. Nähtävyydet voivat silti olla juuri ne valokuvauksellisimmat paikat matkan aikana, joten kuvata täytyy niitäkin.


Tallinnan vanhaakaupunkia



Eniten arvostan kuitenkin lomalla otettuja kuvia, joissa esiintyy paikallisia ihmisiä tekemässä omia juttujaan. Tällaisten kuvien ottaminen turistina on sitäpaitsi helpompaa kuin kotipaikkakunnalla, jossa ei jotenkin vaan kehtaa kuvata ihmisiä ilman sen suurempaa tarkoitusta.


Näkymä Tallinnan vanhaankaupunkiin

Kuvaustapoihini kuuluu, että kamera on valmiina lähes koko ajan ja kuvan ottaminen perustuu johonkin kauniiseen, valokuvaukselliseen asiaan tai maisemaan, tai sitten jonkin idean hoksaamiseen. Tilanteet voivat olla ohi hetkessä, joten yleensä pitää nostaa kamera äkkiä silmälle ja napsaista ainoa kuva ennen kuin tilanne on ohi. Joskus kameraa ei edes kerkeä tai kehtaa nostaa silmälle, vaan kuva on otettava lonkalta "salaa". Joskus tällaiset heittolaukaukset osuvat yllättävänkin hyvin ja ne rohkaisevat yrittämään sellaista yhä useammin - kunnes tulee kymmenen tärähtäneen kuvan jälkeen mieleen, että voisi sitä joskus rauhallisesti tähdätäkin.


Kadriorgin palatsi

Tallinna on siitä erikoinen paikka, että samassa korttelissa voi olla esimerkiksi upea loistohotelli ja vieressä rapistuneita rakennuksia. Itse kuvasin mielummin jälkimmäisiä.


Parkkipaikka

Kloonien hyökkäys

Valokuvatorstai on "valokuvaamisesta kiinnostuneiden ja blogeissaan valokuvia julkaisevien kohtauspaikka", joka "haastaa viikoittain kaikentasoiset valokuvaajat ottamaan kuvia, ja sitä kautta inspiroitumaan ympäröivästä maailmasta". Viikon haasteena on tällä kertaa kaksoisolentoni.

En ole aiemmin osallistunut Valokuvatorstaihin, vaikka kiinnostusta on ollut. Nyt huomasin Roomerin blogissa hauskan kuvan, jonka ideaa häikäilemättömästi kopioin. Tämä ei edes vaadi minulta minkäänlaisia ponnisteluja, sillä samantyylinen kuva minulta jo löytyy ennestään. Kas tässä.


"Ilta veljien kanssa" tai vaikkapa "Kloonien hyökkäys". (Kuva suuremmassa koossa.)

Kuvassa esiinnyn minä (tadaa!) ja kissani Patu. Kolme (3) kertaa. Kamera on ollut jalustalla liikkumattomana ja asetukset määritelty etukäteen sopivaksi. Sitten on puettu mies ja kissa valmiiksi. Laukaistiin kamera ajastuksella ja heitettiin kissa parvekkeelle. Vaihdettiin asusteita, laukaistiin uusi kuva (jälleen ajastuksella). Vaihdettiin taas kissan ja miehen ilmettä ja uusi otos (arvaat jo varmaan, ajastuksella). Näin jatkettiin siihen asti, että mies oli tyytyväinen tai kissa tylsistynyt. Tai molempia.

En muista, kuinka monta kuvaa lopulta tarvittiin, mutta aikansa se otti, että sain klooneista luonnollisen näköiset. 10 sekunnin ajastuksella itsensä kuvaaminen voi olla yllättävän hankalaa. Kissaa oli helpompi kuvata, kun silloin sain olla kameran takana ja laukaista, kun kissa oli edustavimmillaan. Kun kuvat oli otettu, palkitsin kissan kalalla ja miehen oluella (en muista kävikö näin, mutta tämä kuulostaa rennommalta), ja valitsin kelvot kuvat. Tein samat perussäädöt jokaiseen kuvaan ensin Lightroomissa ja sitten siirsin ne eri tasoille (layer) Photoshopissa. Kun kuvat on Photoshopissa eri tasoilla, on niistä helposti "leikata" irti lopulliseen kuvaan säilytettävät osat.

Muutama "kloonikuvausta" helpottava asia:

1. Suunnittelu on kaiken A tai sitten O. Itse suunnittelin etukäteen koko kuvan idean sekä hahmojen paikat, asennot ja vaatteet. Kissan liikkeitä ei paljon tullut suunniteltua, se kun säntäilee sinne tänne ja seuraavassa hetkessä viettää 8 tuntia selällään kaapin päällä.

2. Kameran on oltava paikallaan. Millin heilahdus lisää huomattavasti jälkikäsittelyn tarvetta. Itselläni kamera heilahti ja kloonailin sängyn päiväpeitteen ruutuja kolme varttia.

(Kaukolaukaisin olisi hyvä olla, jotta kameran laukaisimeen ei tarvitse koskea kuvauksen välillä. Myös tietokoneella, tietyillä grafiikkalaskimilla ja tarkoitukseen kehitetyillä ajastimilla voi ajastaa kamera ottamaan kuvia esim. 5 sekunnin välein, jolloin kuvaus käy helposti.)

3. Jokin juoni on kuvassa hyvä olla. Pelkkä kolmen kloonin kuvaaminen ei välttämättä toimi, jos ne eivät näytä tekevän jotain yhdessä. Siinä sitten riittääkin haastetta - ja kissalle ihmeteltävää.

Vappu 2009

Vappu tuli ja meni. Oli hienoa kuvata kaduilla juhlivia ihmisiä - tuttuja ja tuntemattomia. Kaikilla näytti olevan hauskaa ja toivoin saavani tallennettua sen tunnelman kuviinikin.

Seuraavaksi enemmän kuvia, vähemmän sanoja.


Ilma oli kaunis ja aurinkoinen.


Opiskelijat olivat juhlatunnelmissa.


Opiskelijoiden kulkue.


Raatihuoneenpuistossa tarjoiltiin juhlajuomaa.


Puheita pidettiin.


Porin karhupatsas lakitettiin.


Karhu sai myös osansa juomatarjoilusta.


Hyvää vappua!

Kuvauskohde: Leineperin ruukki

Kävin lauantaina Leineperissä tutustumassa lyhyesti Leineperin ruukin alueeseen. Leineperi kuuluu Ulvilan kaupunkiin ja sijaitsee n. 15 km Porista Tampereen suuntaan. Leineperin ruukkikylän kotisivuilla (www.leineperi.fi) on sijainnin näyttävä kartta.


0.8 sek, f/11, ISO 100, 18 mm

Leineperin eli Fredriksforsin Ruukki on perustettu Kullaanjoen Katokosken rannalle vuonna 1771 majuri majuri Berndt Johan Hastfehrin toimesta. 1800-luvun alussa Ruukkiin kuului vasarapaja, masuuni, manufaktuuripaja, malmin ja kuonan käsittelylaitokset, suuri hiilihuone sekä kymmenet asuin- ja maatalousrakennukset. 1800-luvun puolivälin jälkeen ruukin alue kasvoi suureksi teollisuusyhteisöksi. Antti Ahlström osti Ruukin, uudisti tuotannon ja rakensi sahan. 1900-luvun Leineperin Ruukki toimi maanviljelystilana.
Lähde: leineperinruukki.fi - Historia


1/30 sek, f/18, ISO 800, 18 mm

Olin liikkeellä juuri puolenpäivän aikaan, jolloin keväinen auringonpaiste oli kovimmillaan. Tämän vuoksi tummat varjot loivat kuviin jyrkän kontrastin. Aamuauringossa tai auringon laskiessa voisi kuvitella alueella saavan todella hienoja kuvia. Minua ainakin kiehtoo tällainen vanhanaikainen ympäristö ja tunnelma.


1/6 sek, f/22, ISO 100, 24 mm


1/100 sek, f/10, ISO 400, 21 mm

Keskipäivän kovassa auringossa oli kuitenkin hyvä käyttää pyöröpolarisaatiosuodinta, jonka avulla taivaasta sai tummemman sinisen. Joissakin kuvissa taivaan sini näyttää jopa luonnottoman syvältä. Koskea kuvatessani käytin myös harmaasuodinta, joka vähentää valon määrää. Yritin saada sillä veden liikkeen pehmeämmäksi. Kovin pitkiin valotusaikoihin ei silti päässyt, kun oli niin kirkasta. Pitäisi varmaan hankkia tehokkaampi harmaasuodin.


1/125 sek, f/11, ISO 400, 24 mm

Alue muistutti minua hieman Noormarkun ruukkialueesta, josta olen kirjoittanut aiemmin. Noormarkussa oleva koski on valokuvauksellisempi, mutta alue on yksityinen, eikä siellä välttämättä arvosteta valokuvaajia. Leineperissä sen sijaan on paljon yleistä aluetta, jossa voi tutustua moniin palveluihin.


1/160 sek, f/2.8, ISO 1600, 23 mm

Leineperissä järjestetään myös tapahtumia pitkin kesää. Seuraavana vuorossa Kevättori sunnuntaina 17.5.2009 klo 9-16:
"Keväistä toritunnelmaa historiallisessa ruukkimiljöössä, kädentaitoja ja elintarvikkeitä yli 150 myyntipaikalla ja tunnelmallisissa myymälöissä."

www.leineperinruukki.fi/
www.leineperi.fi

Lähitienoon kuvausta

Viime aikoina ei ole juuri ollut aikaa lähteä mihinkään kauas kuvaamaan. Kun muuta tekemistä on roimasti, ei edes parituntisille kuvausreissuille viitsisi millään lähteä. Näin ollen kuvaamista tulee harrastettua vain kotona tai lähitienoon kävelylenkeillä.

Kilometrin säteellä otetut kuvat eivät välttämättä ole niitä kaikkein näyttävimpiä, mutta ehkäpä tekee välillä hyvää etsiä tutuista reiteistä jotain uutta kuvattavaa. Samalla voi keskittyä kuvien teknisen laadun parantamiseen ja uusien kuvakulmien etsimiseen. Itse olen viime aikoina kävelyttänyt kamerani kanssa melkein pelkästään Canonin 50 mm/f1.8 II -linssiä, jonka kanssa ainakin syvyysterävyyden kanssa on leikittelyvaraa.


1/6400 sek, f/2.8, ISO 200, 50 mm


1/800 sek, f/3.2, ISO 100, 50 mm


1/800 sek, f/5.0, ISO 400, 50 mm


1/40 sek, f/4.5, ISO 100, 50 mm (+ pyöröpolarisaatiosuodin)


1/1600 sek, f/2.5, ISO 100, 50 mm